Prahan parhaat ravintolat

Vaikka hurmaava Praha on aina kuulunut mielikaupunkeihini, sen ruokatarjonta varsinkin tuttavuutemme alkuaikoina hämmensi minua.

Minä tällä kertaa Strahovin luostarin taidemuseon edessä. Sää oli niin hiostava, että valitsin asukseni La Perlan vilpoisen kaftaanin, vaikka periaatteellisimmat pukeutujat käyttänevät moisia vain rannalla.

Kun kaupunkia ei vielä tuntenut, päätyi herkästi aterioimaan turistirysiin, jotka tarjosivat ylihintaan tuhtia perinneruokaa tyylilajissa possunpotkaa ja vehnäjauhomykyjä.

Prahan ykkösnähtävyyttä, raatihuoneen tornin astronomista kelloa kannattaa toki käydä ihailemassa, mutta sen lähimaastosta ainakaan minä en ole ravintoloista bongannut kuin ylihintaisia turistisyöttölöitä.

Näitä ruokamuistoja en siis vaali sydämessäni. Sittemmin, osin paikallisten ystävien vinkkien vuoksi, olemme löytäneet ravintolahelmiä, joita kelpaa suositella teillekin.

1. Art Nouveau -ravintolat

1900-luvun alun kiemuraisen elegantti tyylisuunta komeilee tärkeässä roolissa kaupungin kauneimmista rakennuksista puhuttaessa. Julistekuva yllä on napattu kaupungintalolla vuoden loppuun asti esillä olevasta Art Nouveau -näyttelystä, jossa kävin ihailemassa mestarillisesti valmistettujen huonekalujen ja astioiden ohella myös aikakauden viehkeää pukuloistoa. Saman talon alakerrassa sijaitseva Francouzská-ravintola  häikäisee upealla sisusuksellaan ja hienostuneella, ranskalaistyylisellä ruokalistallaan. Sitä ovat kuulemma käyneet makustelemassa niin Barack Obama kuin Dalai Lamakin.

Kun paljastimme prahalaisystävillemme suunnittelevamme siellä illallista, he pudistelivat päitään meitä säälivästi katsoen.

”Herkullistahan ruoka siellä on, mutta se paikka on turisteille. Ei kukaan prahalainen käytä niin paljon palkastaan yhteen ateriaan. Menkää mieluummin Café Imperialiin. Ruokasali on yhtä kaunis ja ruoka mahtavaa, mutta lompakkoon jää silti täytettä päivällisen jälkeen”, tietämättömiä turisteja valistettiin.

Café Imperial on kieltämättä upea. Vaarana vain on, että pöytäkeskustelu tyrehtyy, kun jokainen tuijottaa tuppisuuna koristeluiden taiten kunnostettuja, loputtomia yksityiskohtia. Tryffeleillä maustetut gnocchit samppanjakastikkeella imaisevat nekin huomion itseensä pois pöytäseuralaisesta.

2. Field

Lähi- ja luomuruokahurrikaani on pyyhkäissyt myös läpi Prahan. Sen trendikkäin ilmentymä on Field, joka jo nimellään viittaa peltoon – maahan, jossa ruokamme viljellään. Sanomaa on haluttu vielä vahvistaa lisäämällä sisustukseen sirppejä, talikoita ja kyntöauroja. Muuten sisustus on sangen pelkistetty, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy. Siitä saa tosin sen käsityksen, että paikka kumisisi tyhjyyttään, mutta älä anna illuusion hämätä. Satuimme vain olemaan päivän viimeiset lounasvieraat ja nappasimme kuvan jo muiden poistuttua. Tosiasiassa varaus ravintolaan on aina paikallaan.

Ystäviemme mukaan Field on prahalaisille kalliimman puoleinen, mutta myös Helsingissä vierailleina heitä liki nauratti hintatasomme korkeus ja niinpä he kuvailivat Fieldiä meille enemmän kuin sopuhintaiseksi. Alkuruoaksi nautittu ceviche ja pääruoksi popsimani luomukananpoika tryffeliranskalaisten kera tekivät ateriasta ikimuistoisen. Sen kruunasi tyylikkään eurooppalainen juustovalikoima omenachutneyn kera.

3. Čestr

En itse ole järin innokas lihansyöjä, mutta Prahassa sitä ei voi välttää. Avauduttuani 1990-luvun possunpotkakauhukokemuksistani ystävämme päättivät johdattaa meidät Čestriin. Kyseessä on paikallisen laatuteurastamon pyörittämä moderni ravintola Prahan ytimessä, Kansallismuseon kyljessä.

Sisustukseltaan se on niin moderni ja pelkistetty, että ainakin amerikkalaiset naapuripöydässä nimittivät sitä skandinaaviseksi. Ruoka oli reilua ja raaka-aineiltaan perinteistä, mutta kypsyysasteet oli säädetty viimeisen päälle kohdalleen. Osa annoksista leikitteli perinteisyyden ja kokeilevuuden yhdistelmällä, kuten jälkiruokalistan olutjäätelöt.

Näiden ruokamuistojen siivittämänä on mukava toivottaa Sinulle suussa sulavaa viikonloppua, kuluupa se sitten grilliherkkujen tai raakaruoan nautiskelussa. Euroopan kesä kuitenkin hurmaa aina aidoilla mauillaan ja auringossa kypsyneillä raaka-aineillaan.

Lämmöllä,

Mirva

 

0 Comments

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*