Työtehtävä Linnan juhlissa

Hyvää itsenäisyyspäivän jälkeistä elämää teille kaikille! Minun on pakko myöntää, että unihiekka on hitusen kutittanut silmiä. Kyse ei ole siitä, että olisin bilettänyt rankasti, sillä tasavallan suuri juhla sujui omalta osaltani työn merkeissä. Se oli kuitenkin vähintäänkin kiinnostavaa, sillä pääsin toimittajana juttukeikalle Linnan juhliin (reportaasini paikan päältä on luettavissa tällä viikolla ilmestyvässä Seurassa). Tässä yhteydessä haluan korostaa, että töissä Linnassa oleminen on hurmaava kokemus. Se on silti jotakin ihan muuta kuin sen hienon kunnian saaminen, että saa kutsun vieraaksi. Presidenttipari käy ystävällisesti tervehtimässä lehdistöä, mutta me emme livu punaisella matolla kättelyjonoon, vaan seuraamme tilannetta lehteriltä pressilätkä kaulassa. Sen jälkeen työ vieraiden keskellä sukkuloidessa jatkuu kello 22.15 asti, kunnes tulee aika laittaa kamerat ja muistilehtiöt pois sekä ottaa lätkä pois kaulasta. Kaiken tämän jälkeen Linnan tunnelmia saa aistia pari tuntia ennen tilaisuuden päättymistä.

Reipas reportteri valmiina illan aherrukseen. Myös toimittajat kunnioittavat pukukoodia. Valitsin ylleni Diane von Furstenbergin iltapuvun ja kainaloon Emilio Puccin laukun. Vyö on BCBG Max Azrian. Olisin mieluusti sonnustautunut kotimaisen suunnittelijan asuun, mutta sellaisen hankkimiseen aika ei kerta kaikkiaan riittänyt. Kampauksen ja meikin teki Janne Suono.

Asustin iltapukuni massiivisilla Saturnus-korvakoruilla, jotka aikanaan sain lahjaksi niiden suunnittelijalta Lara Bohincilta. Myöhemmin illalla bongasin ensimmäisen kerran Suomessa samat korvakorut. Ne somistivat yhden illan näyttävimmistä pukeutujista, Elina Kiikon asukokonaisuutta.

Kokonaisuus täydentyi taannoiselta Ateenan matkaltani ostamallani rannerenkaalla ja Yves Saint Laurentin näyttävällä Arty-sormuksella. Cartierin kolmivärinen Trinity-sormus minulla on aina sormessani.

Lehterillä kurkkimassa kättelyä. Vaalea kaunotar kuvan vasemmassa laidassa on Annan ihana toimittaja Virpi Valtonen, jolle Linnan juhlat ovat vuosien mittaan tulleet työtehtävissä vähintäänkin tutuiksi.

Kohtaaminen Elina Vainion kanssa. Marimekolla työskentelevä upea Elina on vanha tuttuni. Hänen kauniin, hopeanhohtoisen pukunsa suunnittelijaguru Teemu Muurimäki loihti Marimekolle. Elinan aviomies, musiikkivaikuttaja Ile Vainio puolestaan oli sonnustautunut denim-somisteiseen frakkiin ja paholaisrauskusta suutaroituihin buutseihin.

Kike Elomaata jututtamassa. Vaikka poliittiset näkemyksemme taitavatkin erota toisistaan aika lailla, koin energisen Kiken lämpimän viehättäväksi persoonaksi. Plus olemmehan me molemmat alkujaan kotoisin Suomen lounaiskolkasta läheltä Turkua. Kiken näyttävän asun on suunnitellut Muotikuun fantastinen Jaana Varkki, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä Little Black Dress -korumallistoni tiimoilta.

Yli kolmen tunnin työaika sujahti kuin siivillä, ja oikeastaan se tuntui korkeintaan 30 minuutilta. Se jälkeen tuntui huikealta pyörähtää ympäri juhlahuoneistoa ja ihailla juhlien ihanimpia pukuja, joista on koottu upea kavalkadi myös tänne Ellit.fi-sivustolle.

Poistuttuani kristallikruunujen kimmellyksestä tunsin itseni reportteri-Tuhkimoksi, joka saattoi bongata valtakunnan kauneimmat asut samasta osoitteesta. Elämä ei voi olla yhtä iltapuvuissa poseerausta, mutta kyllä se taianomaista vaihtelua tuo arkiseen toppatakkitunnelmaan.

Säkenöivää alkanutta viikkoa Sinulle!

Lämmöllä,

Mirva

 

Lämmin kiitos kuvista työparinani ahertaneelle Tommi Tuomelle!

0 Comments

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*