Milloin viimeksi nautit kiireettömän lounaan hyvän ystävän kanssa? Jos olisit kysynyt minulta moista vaikka viime tammi- tai huhtikuussa, olisi aikaa vierinyt edellisestä kerrasta niin rutkasti, etten olisi todennäköisesti edes muistanut. Toisin on heinäkuussa. Puoli Suomea lomailee, joten aikaa riittää olennaiseen: hyvään ruokaan ja inspiroivaan keskusteluun.
Niiden molempien merkeissä tapasin rakkaan ystävättäreni eilen Helsingin Vanhan Kauppahallin Story-ravintolassa, jota meistä kumpikaan ei ollut vielä kokeillut. Testiateriamme tuloksena minulla on sekä hyviä että huonoja uutisia.
Kesäkurpitsapasta ilman kesäkurpitsaa. Kesävihannespastan nimellä se varmasti olisi jo hotkaistu parempiin suihin.
Hyvät ensiksi: ruoassa maistuivat tuoreet raaka-aineet ja tarjoilu oli sydämellistä. Sitten huonot: hajamielinen palvelu – vaikkakin hymyssä suin suoritettu – hipoi huippuaan. Tilasimme lammasmakkara-annoksen ja kesäkurpitsapastan. Ensin mainitun sijaan pöytään tuli paahtopaistia. Jälkimmäisestä löysimme porkkanaa, herneitä ja kirsikkatomaatteja, muttemme ensimmäistäkään kesäkurpitsapalaa. Kokki oli kuulemma unohtanut sen. Vihannesparka – ensin nimitetään annoksen tähdeksi ja sitten unohdetaan syrjään kuin vanha rukkanen!
Ystävällinen tarjoilija ehdotti tarjoavansa meille kahvit annoksia odotellessamme, mutta itse olen sen verran vanhakantainen, että näen kahvin aterian päättäjänä aperitiivin sijaan. Niinpä hän järjesti valkoviinilasilliset talon piikkiin. Kaiken kaikkiaan kokemus oli kiireettömälle myönteinen kokemus, sillä juteltavaa meillä ystäväni kanssa riitti. Jos olisin joutunut vilkuilemaan kelloa, olisivat hermot todennäköisesti kiristyneet. Suosittelenkin Storyn mukavalle väelle jatkossa tarkkaavaisuutta ja muistilappujen käyttöä.
Hedelmä- ja vihanneslaatikot tuovat väriä Birgittaan.
Tänään taas kohtasimme kokonaisen ystävälössin kanssa Hernesaaren rantakaistaleelle alkukesästä kohonneelle, tyylikkäästi hiiltyneestä puusta rakennetussa Birgitassa (Hernesaarenranta 2). Ympäristö oli viimeistellyn viehättävä ja mehevät burgerit kooltaan rekkakuskienkin standardien mukaisia. Hymy sinetöi palvelun.
Megakokoinen mahtiburgerini. Vaihtoehtona olisi ollut myös hiilisilakkaversio.
Pikku miinuksena näin, että puoli tuntia lojumaan jääneet likaiset lautasemme (jotka oma-aloitteisesti siirsimme tyhjään naapuripöytään) saivat muuten kauniin kahvilan ympäristön näyttämään sotkuiselta.
Kesämakuja: itse tehtyä jogurttia mansikoiden kera. Nams!
Onnistuneeseen lounashetkeen riittää usein jo hyvä seura ja maittava annos. Pitkään muisteltavan siitä tekevät yksityiskohdat ja se, että kokee olevansa henkilökunnalle ravintolan vieras pelkän tilausnumeron sijaan.
Millaisia ravintolakokemuksia sinulla on viime aikoina ollut? Mitä suosittelisit meille muille koko sydämestäsi?
Aurinkoista kesäviikon jatkoa Sinulle!
Lämmöllä,
Mirva