Maakuntareissumme jälkeen oli aika palata New Yorkiin. Vaikka maalla on mukavaa, en vähättele, etteikö metropolin syke olisi mieleeni.
Vihdoinkin taas Williamsburgissa! Paluu omalle parvekkeelle kohotti juhlamielelle.
Olen nimittäin tunnustautunut jo vuosikymmeniä pesunkestäväksi cityihmiseksi, ja mieltäni eivät muuta täkäläisittäin tarkasti parturoidut nurmikot tai pikkusieviksi puleeratut amerikkalaistalot.
Yhdet rakastavat, toisilla karvat nousevat kaikesta pittoreskiudesta pystyyn. Ketään amerikkalainen maaseutu ei jätä kuitenkaan vaille tunteita.
Yliopistojen valmistujaispäivä toi paluumatkaamme pikantin lisän: jok’ikinen säädyllisempi hotelli oli buukattu tupaten täyteen ja ainoa löytämämme majapaikka, josta vapaita huoneita löytyi, toi mieleeni yösydännä Psyko-elokuvan ja Norman Batesin. Aamulla toki kauhuefekti korvautui sillä, että huoneet lähinnä vaikuttivat silmissäni nukkavieruilta. Matkassa mukana ollut ystävämme uteli, miksen ota siitä blogiani varten kuvia ja vastasin rikkiviisaasti, etten halua kameran linssin sumentuvan homeitiöistä.
Amerikkalainen motellitodellisuus jatkui Twin Peaks -henkisellä diner-aamiaisella: nautimme munakasta, perunaröstejä, kaloreita ja kolesterolia. Kyytipoikana tarjottiin tietenkin loputtomasti kahvia jättimukeista.
Diner-aamiainen kuin suoraan Twin Peaksista.
On maaseudussa puolensakin. En moiti sanallakaan vehreitä niittyjä, joilla Pennsylvanian amishit laukkasivat hevoskärryillään.
Pennsylvaniassa on hevoskärryjen varoitusmerkki amish-väestön vuoksi vähintäänkin yleinen.
Myös laadukkaat, luomutuotteita tarjoavat myymälät olivat mieleeni.
Herkullisen hunajan ja pikkelsipurkkien ohella kaupunkilaistytölle löytyi muutakin shoppailtavaa. Kukapa kotileipuri voisi vastustaa muun muassa martinilasin muotoisia piparimuotteja?
Isoon Omenaan palaaminen tuntui silti juhlalta, joka ansaitsi samppanjapullon avaamisen. Pyörähdin myös läheisellä ostoskadulla noutamassa kimpun vaaleanpunaisia pioneja raikastamaan asuntoamme. Pinkit pionit − minulle ne symboloivat kesää!
Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!
Lämmöllä,
Mirva